Aloha! Kia Orana! Iaorana!
Kaislahame. Kookos. Valkoinen hiekka varpaiden alla. Paratiisin palmut ja sininen laguuni kimmeltää...
Näistä postikorttimaisemista on kotoisin elinvoimainen ja eksoottinen polynesialainen tanssi.
Polynesialaiset tanssit ovat kertomuksia mm. saarten ja niiden väestön historiasta, tärkeistä tapahtumista, legendoista, muinaisista jumalista, luonnosta ja elämäntavoista. Koreografiaa voi usein hallita myös pelkkä teema, kuten tulivuori, hait, auringonnousu tai meri.
Kuuluisin polynesialainen tanssi on varmaankin havaijilainen hula.
Hula rantautui Havaijille Tahitilta ja/tai Marquesas-saarilta. Saarten eristyneisyyden takia se muotoutui kuitenkin varsin omanlaatuiseksi tyylikseen. Tanssi on tärkeä osa kulttuuria ja arvostettu taiteenmuoto. Naisten tanssi on sensuellia ja naisellista, miesten tanssi voimakasta ja maskuliinista
Hulaa ei koskaan esitetä ilman laulua eli
meleä. Melet voivat olla rukouksia, nimilauluja tärkeille henkilöille, luonnonylistyksiä ja rakkauslauluja. Melelle luonteenomaista on kaona eli salattu merkitys. Laulun sanat kätkevät taakseen metaforia: piileviä, peiteltyjä ja moneen tapaan tulkittavia merkityksiä.
Traditionaalista hulaa säestetään vain lyömäsoittimilla. Hulan vanhempi versio tunnetaan nimellä
kahiko ja uudempi versio nimellä
auana, jota säestetään usein myös kitaralla.
Hula hapa haole on länsimaalaistunut hulan muoto, joka on syntynyt lähinnä Hollywoodin filmiteollisuuden tarpeisiin ja levinnyt elokuvien mukana ympäri maailmaa. Keimaileva, koominenkin esiintyminen ja suurennellut lantion- ja käsien liikkeet ovat tämän muodon tunnusmerkkejä.
♪ ♬ ♪
Hula kahiko - Vanha tanssi
Ennen länsimaalaisten tuloa saarille, ei Havaijilla ollut kirjoitettua kieltä. Myyttiset legendat, historiankertomukset, sukulinjat ja muut opetukselliset tarinat kerrottiin tanssein ja lauluin.
Hula kahiko on hulan kantamuoto. Sitä tanssittiin teatterimaiseen tyyliin perimätiedon säilyttämiseksi ja eteenpäin kuljettamiseksi sukupolvelta toiselle, sekä uskonnollisten rituaalien yhteydessä. Hula kahikon tärkein elementti on monotoninen runolaulanta ja rukoukset, sekä niiden tarinat. Tanssi ja luonnonmateriaaleista käsityönä valmistetut instrumentit ovat laulun tukena.
Hula kahiko kiellettiin 1820-luvulla. Monet kuitenkin harjoittivat sitä salaa. Tanssi palautettiin Kuningas David Kalakauan toimesta noin 50 vuotta myöhemmin. Paljon siitä oli kuitenkin ehditty jo menettää.
Videolla tanssii ja laulaa miehet, linkissä naiset
2009 Merrie Monarch Women Kahiko Winners - Halau Na Mamo O Puuanahulu
Hula auana - Vaeltava tanssi
Hula auana syntyi Kuningas David Kalakauan hovissa 1800-luvun lopulla. Tanssilla ei ole uskonnollista yhteyttä. Aiheena on yleensä rakkaus ja saarten kauneus, jotka myös toimivat metaforina toisilleen.
Runolaulannan sijaan hula auanaan kuuluu laulu tai leo ki’e ki’e (falsettolaulanta). Tanssijat elehtivät käsillään laulun tarinaa. Laulu on oleellinen osa hulaa. Ilman taustalla olevaa laulua ei ole tarinaa, eikä siten myöskään tanssia. Instrumenttina rumpujen lisäksi tai tilalla käytetään erityisesti ukulelea, ja jopa kosketinsoittimia.
Asuina hitaissa tansseissa käytetään pitkiä iltapukuja, joissa voi olla jopa laahus. Nopeissa tansseissa edukseen ovat lyhyemmät lehvä- tai kellohameet. Koristeena tanssijat käyttävät kukista, lehdistä, simpukoista, pähkinöistä tai höyhenistä tehtyjä leitä ja hiuskoristeita.
Huala auana - Hapa haole hula
Hapa haole hula - Osittain valkoinen tanssi
Hapa haole hulatarkoitta osittain länsimaista hulaa. Hapa haole -musiikki voi olla osittain myös havaijilaista. Paljon siitä on muualta tulleiden ihmisten tekemää. Jotkut Hapa haole -laulut vain mainitsevat saaret. Jotkut ovat manneramerikkalaisia, mutta saarelaisten adoptoimia. Laulut, joissa on englannin- kieliset sanat, mutta vanha Havaijilainen sävel kuuluvat myös hapa haole -musiikkiin. Yleisesti ottaen, jos laulussa on englanninkieliset sanat ja sillä on jollain tapaa tekemistä Havaijin kanssa, sitä kutsutaanhapa haoleksi.
Mitä hapa haole -musiikki sitten onkaan, niin todellisuudessa alkujaan se ei ole havaijilaista. Ero on helppo tunnistaa musiikista, ei niinkään selittää sitä. Toisaalta monille ihmisille hapa haole -musiikki on lähes ainoastaan sitä musiikkia, minkä he yhdistävät saariin. Hapa haole -musiikillaon oma paikkansa havaijilaisessa kulttuurissa, mutta sen merkitys havaijilaisille perustuu pitkälti sen merkitykseen malihineille (turistit ja tulokkaat).
Tanssityyli syntyi turismin ja Hollywoodin filmiteollisuuden tarpeisiin 1900-luvun alussa. Tanssit ovat usein hauskoja ja jopa koomisia.
♪ ♬ ♪
Hulan perusliikkeet
Hulan perusliikkeet varioivat hieman koulukunnittain. Liikkeitä tarkkailemalla voikin tunnistaa, mistä saarelta tanssija on kotoisin tai kuka on hänen kumunsa.
Hula kahikon ja hula auanan yksi merkittävä ero on se, että hula kahikossa kädet ovat suorat, kun taas hula auanassa ranteita ja sormia liikutellaan aaltomaisen pehmeästi.
Havaijilaisen ajattelutavan mukaan hula-tanssin harjoittamiseen kuuluu henkiseen tasapainoon pyrkiminen ja aloha-hengen noudattaminen. Ajatuksena on elää rakkauden ja myötätunnon hengessä itsensä ja muiden kanssa.
Hula on havaijilaisen tanssin taidetta, joka ilmaisee
kaiken, mitä näemme, kuulemme, haistamme,
maistamme, kosketamme ja tunnemme.
Maiki Aiu
Lähteet: etnofitnes, elävä arkisto, MANA ‘O LAKA, wikipedia
♪ ♬ ♪
näillä opit hulahulamaan
Tahitian Hula Dancing : Tahitian Hula Dancing: Ami Hip Roll
How To Hula Dance
How-to-hula-dance-MonkeySee
Tiwa Hula Hula 2005 _ Hula Hula.mpg
Halau Hula Olana Auana - 2009 Merrie Monarch
Hitia o te ra inhouse soloist competition, April 09, Katy
Te vai ura nui
Hawaiian Hula Dance
lapset esiintyy
hitia o te ra tamahine @aquarium of the pacific
♪ ♬ ♪
