200 000 x villiä askelta

Villit askeleet saavutti 200 000 katsojamäärän.

Ensimmäisen 100 000 saavuttamiseen meni n. 2,5 vuotta, toinen 100 000 tuli täyteen vajaassa 1,5 vuodessa. Eli ilmeisesti tämä blogi on löytänyt lukijansa. Villit askeleet on myös kohta 4 v. ikäinen, tarkemmin sanottuna vuodenvaihteessa.

Ylivoimaisesti suosituin tanssi on ollut fusku n. 12000 haulla.
Seuraavaksi useimmin katsotut olivat Hidas valssi (n. 7240), Humppa (n. 7150), Suomalainen tango (n. 5700), Bugg (n. 3680), Rumba (n. 3350) ja Suomalainen valssi (n. 3100).

Näitä tansseja katsottiin yli 2000 kertaa: Foxi, Lavajive, Polkka, Cha cha, Mambo, Tiputanssi, Argentiinalainen tango, lavatanssit 2.
Yli 1000 kertaa on avattu mm. lavatanssit 1, Rumba, Masurkka, Salsa, Slowfox, Samba, Jenkka, Sirtaki, Tango passion.

Mielenkiintoinen havainto, että tutut tanssit ovat myös suosituimmat. Mutta se selittyy osittain sillä, että niitä haetaan jatkuvasti myös opettelutarkoituksessa. Viimeisimmät tanssit ovat oudompia, ja niitä katsotaan ehkä vain sen ensimmäisen kiinnostuksen verran.

  

Tansslajien esittelykin on hidastunut parin viimeisen vuoden aikana :). Mutta kyllä niitä vielä löytyy erilaisia eri puolin maailmaa, kunhan keksin etsiä niitä. Jos jollakulla on esittää ideoita, otan mielelläni kommenteissa niitä vastaan. Kiitos kaikille lukijoilleni ja tanssinystäville. Ilman teitä ei tämän blogin pitäminen olisi niin mielekästä.

lavatanssit osa 1/2: valssi, tango, hidas valssi, humppa, jenkka, polkka, masurkka

On taas se aika vuodesta, kun lavat avataan. Ainakin Riutta ja Mäntsälä on jo auki.
Keräsin tähän muistin virkistämiseksi, uusille tanssinharrastajille ja siksi aikoville,  lavoilla yleisesti tanssittavat tanssit. Tai - tässä puolet ja seuraavassa loput. Tanssin nimestä pääsee linkkinä ao. tanssin sivulleni.
Tungostahan noilla lavoilla on, niinpä yleisin tanssi on foxi, jolla enemmistö tanssii kaikki tanssit. Mutta väliäkös sillä, pääasia, että tanssii.

In Finland people dance a lot, and in summer there are several dancing places all over the country. In this and the next blog there are the most frequent dances, which are popular in Finland.

♫   ♪   ♬   ♪   ♫   ♪   ♬

VALSSI

♫   ♪   ♬   ♪   ♫   ♪   ♬

TANGO (finnish)

♫   ♪   ♬   ♪   ♫   ♪   ♬

HIDAS VALSSI (slow waltz)

♫   ♪   ♬   ♪   ♫   ♪   ♬

HUMPPA

♫   ♪   ♬   ♪   ♫   ♪   ♬

KÄVELYHUMPPA

♫   ♪   ♬   ♪   ♫   ♪   ♬

JENKKA

♫   ♪   ♬   ♪   ♫   ♪   ♬

POLKKA

♫   ♪   ♬   ♪   ♫   ♪   ♬

MASURKKA

♫   ♪   ♬   ♪   ♫   ♪   ♬

...jatkuu

lavatanssit 2/2

Seuratanssin terveysvaikutukset

Laitoin lisäsivuille (Tanssista terveyttä) tanssin terveydelle antamat hyödyt. Siellä on mm. näistä asioista juttua:
Seuratanssi on kokonaisvaltaista liikuntaa.
Seuratanssi kehittää vuorovaikutustaitojamme.
Seuratanssimusiikki luo positiivista tunnelmaa.
Seuratanssi edistää fyysistä terveyttä.

♬  ♪  ♫

Jokainen, joka on hurahtanut tanssiin, vannoo tanssin tuomasta hyvänolontunteesta. Vaikka välillä jäseniä särkisikin ynnä muuta kolotusta tuntisi, niin ne on pieniä asioita kokonaisvaltaiseen fyysiseen hyvinvointiin verrattuna.

Esim. leikkauspotilaat lähtiessään tanssimaan niin pian kuin sielu sietää kuntoutuvat nopeammin kuin hissukseen toipuvat kanssaihmiset. Tanssi ikäänkuin pakottaa kivun rajoissa liikkumaan. Kokemusta on.

Humpastakin voi tehdä show-esiintymisen. Hauskaa!

Tanssi ei suinkaan ole suorittamista, ei tarkkaan määrättyjen koreografien ja askelkuvioiden tekemistä. Vaan kukin omalla tavallaan ja persoonallaan liikkuu ja tanssii. Tietenkin helpottaa kummasti ja suo myös partnerille sen luvatun liikkumisen hyvänolon, jos hieman tietää mitä ja miten tanssitaan. Ja ei rytmitajunnastakaan haittaa ole. Mutta sekin kehittyy kilometrien saatossa, kuin myös liikkeiden keveys ja vaivattomuus. Tämä pätee kumpaakin sukupuoleen. Eli tanssitaan kukin oman tietotaidon puitteissa ja pidetään hauskaa.

Ujompikin mies on kertonut, kuinka heistä on pikkuhiljaa kasvanut rohkeampi ja itsevarmempi mies. Alun naispelko on kaikonnut, kun on oppinut tanssimaan ja liikkumaan. Ja hämmästys on ollut suuri, kun naiset joskus suorastaan "tappelevat" hakuvuorollaan heistä. Varmuus luo itsevarmuutta, joka vuorostaan auttaa sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Nämä ovat minun pikamietteitäni. Lue tuolta yläpalkin lisäsivulta "tanssista terveyttä", siellä on enempi tietoa.

♫  ♬  ♪  ♬  ♪  ♫

I put the additional pages provided by the health benefits of dance. There is for example. story of these things:
Society Dance is a holistic exercise.
Society Dance to the challenge.
Society dance music creates a positive atmosphere.
Society Dance promotes physical health.

I'm sorry but the text are only in finnish.

002. humppa

Videolla esiintyykin lähes kaikki humpan eri versiot.

Toinen lavojen kestosuosikki on humppa; jotkut pitää humppaa tylsänä tanssitapana, mutta ei se pidä lainkaan paikkaansa, sillä humpasta on monenlaisia variaatioita tänä päivänä... Hauskimmillaan humppa on ollut kävelyhumppana niin että olo on kuin porschen kyydissä kun pujotellaan parien lomitse.

Suurin "hitti" näinä päivinä on kuviohumppa, jota me tanssitaan myös buggina (tuoteselostus myöhemmin .. :). Perinteistä vaihtoaskelhyppy-pomppuhumppaa näkee enää harvemmin. Nuorison suosiossa on sambahumppa, jota tanssitaan monin vaihtoaskelin ja kuvoiden... Ja tanssikursseilla ne opitaan, ... ja parketilla.

 

Nimen ”humppa” keksi Antero Alpola 1950-luvulla radio-ohjelmaan Kankkulan kaivolla; Alpolan kerrotaan poimineen sanan Saksan Oktoberfestistä, jossa paikalliset kuvailivat orkesterin soittoa sanoilla “humpa-humpa-tättärää”. Tunnettu orkesteri siltä ajalta oli Teijo Joutsela ja Humppa-Veikot.

Tanssi oli kuitenkin olemassa jo paljon aikaisemmin eri nimillä, mm. ”jatsi”, “pisto” ja ”foksi”. Vaihtoaskelhumppa palautuu todennäköisesti two-stepiin ja kävelyhumppa one-stepiin. Edellinen saapui Suomeen vuonna 1910 ja jälkimmäinen 1913.

Suomalaiseksi humpan tekee nimenomaan sen soveltaminen paritanssiin, muualla eloisia humppasävelmiä tanssitaan erillään.

Nykyään kävelyhumppa ja vaihtoaskelhumppa ovat eriytyneet, mutta aikaisemmin on tanssittu myös niiden sekoitusta, joissa on otettu vuorotellen vaihtoaskelia ja kävelyaskelia. Kävelyhumppa oli sotien jälkeen vallitseva 1950-luvun loppuun asti, mutta sen jälkeen vaihtoaskelhumppa syrjäytti sen suuressa osassa maata pitkäksi aikaa. 1900-luvun lopulla kävelyhumppa alkoi uudelleen vallata alaa Etelä-Suomessa ja on noussut siellä vallitsevaksi tyyliksi. Nilkku on pohjoinen tyyli, Etelä- ja Keski-Suomessa se on ollut harvinaisempi.

Mukaeltu Google ja Wikipedia

Humpan eri tyylejä

• Perinteisin tapa tanssia humppaa on ottaa hypähtäviä vaihtoaskeleita joka askeleella. Tätä tanssitapaa kutsutaan humpan lisäksi muillakin nimityksillä, kuten vaihtoaskelhumppa, hyppyhumppa, triplestep-humppa ja sambahumppa.
• Kävelyhumppa  perustuu kävelyyn. Tässä humpan muodossa nainen usein liikkuu kasvot tanssisuuntaan miehen vierellä. Mies vaihdattaa naista puolelta toiselle ja vie "kainaloon" käsien ollessa "solmussa".
• Kuviohumppassa tehdään etenevän kävelyaskelluksen aikana erilaisia tanssikuvioita  ja kädenalituksia. On kuin "kuvioitu" kävelyhumppa.
• Humppafoksi eli ”Nilkku”, jossa tanssipari etenee foksin kaltaisilla perusaskelilla. Mies ikään kuin ”aristaa” vaihtoaskeleessa oikeaa jalkaansa, nainen vasentaan josta nimitys ”Nilkku”. Nilkkuhumppa rytmittyy erilailla suhteessa perinteiseen humppaan. Tässäkin tehdään kuvioita, pyörähdyksiä ja kädenalituksia ja tanssitaan usein rinnakkain kasvot menosuuntaan.
• sambahumppa, joka on varsinkin nuorten tanssijoiden suosiossa. Uusissa tansseissa perinteisiin kuvioihin yhdistetään esimerkiksi lattaritansseista tuttuja piirteitä.

Nuo humppatyylit sekoittuu viimeistään sitten parketilla, luulen ettei puhdasta tyyliä tanssi juuri kukaan. Ainoa selvä ero eri tyyleillä on vaihtoaskelhumppa kontra muut humppatyylit.

Humppamusiikkikin on parhaimmillaan kaikkea muuta kuin tylsää. Musiikki on 2/4 tahtilajia ja selkeästi jaksotettua nopeudeltaan noin 56-64 tpm.

Tanssi ensin. Ajattele sitten. Se on luonnollinen järjestys.

Samuel Beckett

Päivitetty joulukuussa 2013