Wienervalssia kuulee harvoin soitettavan lavoilla. Yleensä se sitten onkin tavallisen valssin pari, usein se ensimmäinen valssi. Kuulostaa todella hienolta, kun orkesteri kajauttaa wienerin soimaan ja valssi tanssittuna wienerin tahtin on helppoa, ihanaa ja vauhdikasta (kotimainen valssi kun välistä tuntuu sellaiselta "pikkurytmiseltä" (anteeksi vaan, valssifanit :) ). Kilpatanssikappaleena wienervalssi on minusta kaikkein raskain, vaikka siinä ei näytä todellakaan tanssittavan muuten kuin edetään pyörimällä oikeaan ja vasempaan suuntaan. Siinä ei pääse hengähtämään eikä huilaamaan missään vaiheessa. Mutta tässäkin pätee oppisen laki; kun oppii sen "oikean tekniikan", tanssi muuttuu helpommaksi :)
♪♬♪
Wieninvalssin historiaa voidaan jäljittää jopa 1100-luvulle, jolloin Pariisissa tanssittiin Volta-nimistä tanssia. Wieninvalssin alkujuuret voidaan tavoittaa 1500-luvun itävaltalaisesta kansan-
tanssista Ländler. Itse sana "valssi" tuli käyttöön 1700-luvulla. Wieninvalssin tekivät suosituksi Joseph Lanner ja Johann Strauss nuorempi.
Nykyisenkaltaisessa muodossaan wieninvalssia tanssittiin laajemmassa mitassa vasta 1800-luvun puolenvälin tienoilla. Uuden sykäyksen wieninvalssille antoi Franz Lehar wieniläisoperetteineen vuosisadan vaihteessa.
Wienervalssi on 3/4-jakoinen nopeatempoinen (noin 60 tahtia minuutissa) musiikkilaji. Wienervalssi on suosittu tanssimusiikkina ja myös lukion toisella luokalla tanssittavissa Wanhojen tansseissa suositaan tätä tanssia.
Wienervalssi on kuvioiltaan yksinkertaisin kaikista kilpatanssiurheilun kymmenestä tanssista. Kuvioita on hyvin vähän, joista tyypillisimmät ovat kahden tahdin mittaiset oikea ja vasen käännös, mikä tosin ei vähennä sen vaativuutta. Wienervalssia tanssitaankin vasta C-taitoluokasta ylöspäin (lue: taitoluokat) .
Tuo keskellä tanssittava pyörähtäminen on nimeltään fleckeri, ja siinä mennään ensin oikeaan ympäri ympäri, keskellä pieni taivutus ja takaisin toiseen suuntaan. Tätä tehdään vain kilpalattialla, ja kun wienervalssi yleensä tanssitaan parketin ulkoreunaa pitkin, niin fleckkeri käydään tekemässä keskellä parkettia. Lavoilla ei tätä tietenkään tehdä (tai jos joku tekisi, katsottaisiin tosi pitkään :). Tuolla alhaalla on videolinkki, jossa fleckeri näytetään.
♬♬♪
Tanssiparin tulee keinua kevyesti, tanssiin kuuluvat kevyet laskut ja nousut. Liikettä voisi verrata aallon harjalla ratsastamiseen, jossa aallolle nousu painottuu hieman enemmän. Valssin keinuva liike saadaan aikaan, kun astutaan eteen / taakse alhaalla ja noustaan sivulle-yhteen varpaille. Katseen kohdistaminen oikein wieninvalssin nopeassa pyörityksessä on erittäin olennaista pyörtymisen välttämiseksi.
Meinasi masurkka unohtua! Tämä on tanssi, jonka luulisi jo joutuneen ajan unholaan, vaan eipäs ole – tanssipaikoilla ja lavoilla orkesteri soittaa masurkan ainakin kerran illassa, se on niin sanottuja “pakollisia” tansseja (näin ainakin Etelä-Suomessa, sanoo Plätty sitten mitä tahansa :). Välillä käy aikamoinen vilske, kun masurkan taitajat ja –haluavat yrittävät löytää toisensa alkutahtien aikana. Ei tuo niin vaikealta näytä, varsinkin jos polkan hyppelyt tehdään valssiaskeleina, kuten moni näkyy tekevän.
Itse en tuota osaa, tai osaa ja osaa. Yhden kerran olen sitä joutunut tanssimaan, kun hakija ei antanut periksi “Sinähän osaat kaikkea, kuin et sitten tätäkin” –tyyliin. Menihän tuo, välivalssilla, sen olin pyytänyt saada. Mutta mitään masurkanosaajaa eikä -ihailijaa minusta ei silti tullut.
♬♫♪
Masurkka on puolalaisperäinen kansantanssi 3/4-tahtilajissa. Se on peräisin Masurian alueelta Puolasta, missä sen jälkiä on voitu seurata 1500-luvulle asti. Masurkkaa on soitettu ja tanssittu Suomessa jo 1700-luvun lopulla. Mutta Kaivohuoneen turismin mukana tuli 1840-luvun puolivälissä maahamme masurkan venäläinen muunnos, venäläisen ylimystön rakastama nopea polkka- eli potkumasurkka. Tanssina masurkka oli 1930-luvulle saakka yhtä suosittua kuin jenkka. Nykyinen polkkamasurkaksi kutsuttu versio kehittyi 1800-luvun puolessavälissä, joten masurkka on yksi suomen vanhimmista paritansseista.
Tässä videossa on nyt muutakin kuin masurkkaa,
mutta ei kai se haittaa, vaikka on vielä kansantanssiakin. :)
♬♫♪
Salonkitanssimasurkkaa voidaan pitää polkan ohella lavojen kuninkuuslajina. Yleensä masurkkaa soitetaankin kerran illassa, mutta kirjoittamaton sääntö on, ettei sitä soiteta naistenhakuvuorolla. Mikä ei suinkaan estä naisia hakemasta osaavia miehiä. Naistenrivissä käy kova kuhina ensimmäisten tahtien kajahtaessa, ja etenkin masurkkaa osaavat miehet revitään käsistä.
Masurkan askelikko on polkkaa helpompi, ja usein polkkaa opetettaessa harjoitellaankin ensin masurkkaa. Siinä vuorottelevat eteenpäin hyppien menevä potkumasurkka, ja polkkaa muistuttava pyörivä polkkamasurkka. Välillä tanssipari vaihtaa paikkoja keskenään. Masurkan askel on rauhallinen. Polkkamasurkan askel on sama kuin polkan, mutta eri rytmissä: Polkassa on tahtia kohti neljä iskua, masurkassa vain kolme.
Toinen tavallinen masurkan muoto on valssimasurkka, jossa pyörintäosuus mennään valssin askelin molempiin suuntiin.
Wikipedia, google
♬♫♪
You tubessa ei ollut muita masurkkatanssivideoita paitsi tuo yksi ylläoleva, jossa ei mitään vikaa ole. Mutta jos tiedät masurkkavideon, niin voisitko mainita kommissa, niin saisin liitettyä sen tänne muidenkin iloksi.
Masurkkaa musiikkina, ja Finlanderssien hassuttelua: