tiistai 20. maaliskuuta 2012

68. baletti

 

Baletti on minulle vieras tanssimuoto, ja koska siitä on mm. wikipediassa niin paljon tietoa, noukin ainoastaan hieman historiikkiä. Ja laitan enempi videoita. Halutessa voi itse kukin lukea wikipediasta lisää.

♫  ♪  ♪  ♫  ♪    ♪
Historiaa:
Baletti (italian verbistä ballare, “tanssia”, ranskaksi ballet, “tanssi”) on nimitys erityiselle musiikin säestyksellä näyttämöllä esitetylle tanssimuodolle ja -tyylille. Sanalla tarkoitetaan myös esitettävää teosta sekä tanssiryhmää. Baletti on yksi tanssitaidemuoto ja länsimaisen taidetanssin vanhin lajityyppi. Balettiteoksissa käytetään klassisen tanssin lisäksi kansantanssipohjaista karakteritanssia sekä miimistä elekieltä, jolla tanssijat kertovat tunteistaan, kommunikoivat keskenään ja tulkitsevat katsojille kertomuksen sisältöä. Teoksessa vaihtelevat balettikuoron (corps de ballet) esittämät näyttävät ryhmätanssit sekä solistiset osuudet. Usein teoksissa on pääpari – ballerina ja hänen partnerinsa – joiden esittämissä kaksintansseissa (pas de deux) nähdään sekä pisimmälle vietyä tanssi-ilmaisua että teknistä bravuuraa, taituruutta.


Esimerkkejä yleisön mieleen jäävistä baletin liikkeistä ovat muun muassa developpé à la seconde (jalan nosto sivulle), grand jeté (hyppy jossa jalat avautuvat spagaattiin ilmassa), tours fouettés (toistuvat pyörähdykset yhdellä jalalla toisen ottaessa vauhtia sivulta) sekä arabesque (asento jalka nostettuna korkealle taakse). Baletin liikkeistö kehitettiin alun perin Ranskassa ja siksi sen yhteydessä käytetään ranskankielisiä termejä.

Baletti syntyi Italiassa renessanssin kukoistuksen aikaan 1400-luvulla. Alussa baletti oli hoviväen huvittelu- ja seurustelumuoto ja hyvä tanssitaito kuului aatelisen perussivistykseen – monien muiden taitojen ohella.

Don Quichotte Paris Ballet. 2002.

Baletti kehittyi tanssimestarien järjestämiksi tanssispektaakkeleiksi, joita hoviväki esitti toisilleen. Niissä yhdistyivät tanssi, musiikki ja laulu. Esittävän tanssin ja seuratanssin ero oli niissä häilyvä, sillä tanssijat olivat hoviväkeä ja tanssit muistuttivat ajan seuratansseja. Ensimmäiset teatterit rakennettiin balettia varten vuonna 1580. Niissä vähemmän tärkeät katsojat seurasivat esitystä ylhäältä parvilta, mutta päävieraat samalta tasolta esiintyjien kanssa välillä jopa osallistuen tanssiin.

Hovibaletti saapui myös Ranskaan luultavasti 1400-luvun lopussa. Ensimmäinen varsinainen balettiteos oli Ballet Comique de la Reine vuodelta 1581. Balettiesitys järjestettiin erään avioliiton juhlistamiseksi noin kymmenelle tuhannelle vieraalle ja se kesti iltakymmenestä aamukolmeen. Edelleen esiintyjinä oli vielä aatelisväki itse, mutta heidän arvolleen sopimattomat groteskit tai koomiset roolihahmot annettiin ammattiakrobaattien esitettäviksi.


Ludvig XIV rakasti tanssimista ja sai joidenkin lähteiden mukaan nimensä “Aurinkokuningas” esitettyään aurinkoa Le Ballet de la Nuit -teoksessa 1653. Hän jatkoi tanssimista baleteissa vertauskuvallisissa rooleissa vuosien ajan kunnes tuli liian lihavaksi siihen.

Oopperabaletit olivat rakenteeltaan löyhiä ja niiden kohtauksia vaihdeltiin ja muunneltiin tilanteen mukaan. Joinakin iltoina esitettiinkin vain “parhaat palat” ja suosituimmat kohtaukset useammista teoksista koottuna. Miestanssijat olivat vielä näyttämön valtiaita – paljolti, koska heidän vaatetuksensa salli vapaamman liikkumisen, mutta myös ensimmäiset ballerinat alkoivat nousta kuuluisuuteen. Marie-Anne Cupis de Camargo eli “La Camargo” (1710–1770) oli tunnettu hämmästyttävästä jalkatyöskentelystään ja hän lyhensi hameenhelmojaan nilkan yläpuolelle, jotta hänen tekniikkansa pääsisi esille.


Toinen esitys:
Swan Lake; Royal Ballet 2009.

Itsenäiseksi lajiksi baletti muodostui vasta 1700-luvun toisella puoliskolla, kun ranskalainen balettimestari Jean-Georges Noverre (1727–1810) teki monia uudistuksia

1800-luvulla alkoi taiteessa romantismin vaihe, joka aiheutti isoja muutoksia myös baletissa. Syntyi reaktio klassismin muodollista kylmyyttä vastaan ja tunteet nostettiin järjen edelle. 1830-luvulta eteenpäin romantismin kukoistuskaudella baletista tuli huippusuosittua.


Aluksi varpaille noustiin vain ohimenevään asentoon, mutta kun tossunkärkiä vahvistettiin parsimalla ja kovetettiin liimoilla, pystyttiin tekniikka kehittämään voimannäytteestä taiteelliseksi tehokeinoksi, jolla oli oma funktionsa. Miestanssijoiden rooli muuttui toissijaiseksi ballerinan tukena ja partnerina toimimiseksi. Ensimmäinen varpaiden kärjillä tanssinut ballerina oli kuuluisan italialaisen tanssijasuvun jäsen Marie Taglioni, joka teki debyyttinsä 18-vuotiaana Wienissä 1822. Hän tuli kuuluisaksi tanssinsa keveydestä ja sulokkuudesta ja höyhenenkevyet alastulot hypyistä olivat ennennäkemättömiä.
♫  ♪  ♪  ♫  ♪    ♪


Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...