Heips!
Nyt näitä erilaisia tansseja on täällä tasan 40 kpl, sama määrä mikä oli eekoossa aikanaan, paitsi ettei ne ole kaikki samoja tansseja :).
Sen "kunniaksi" laitan kilpatanssista kaikki vakio-lajit (ballroom dances) samaan blogiin. Videon alla on videolla tanssitut tanssit tanssijärjestyksessä. Ja minut tuntien, en osannut päättää kumman laitan tänne, Victorin vai Lucasin, niin laitoin molemmilta koosteita !
Tässä (tuttu) perustanssi, josta ei vauhtia puutu. Quickstep, lempinimeltään qvikkari, ei ole kuitenkaan näkyvä tanssi lavoilla. Yleensä tätä musiikkia soitettaessa ihmiset tanssii sen joko foxilla tai fuskulla. Mutta on kiva olla "kyydissä", jos joku sitä vie ja tanssii. Tosin se meno on silloin pienimuotoista siksak-mallia lavan ulkolaitoja kiertävänä, aivan toista kuin tuossa videossa. Mutta kivaa silti.
♫♪♫ ♬
Quickstep on kevyt, pirteä tanssi, jonka jalkatyöskentely on vauhdikasta. Jalat nousevat kevyesti kuin jouset, tanssityyli on urheilullinen ja nopeatahtinen. Tanssin tulisi näyttää kuin tulisilla hiilillä kulkemiselta – suurin osa liikkeistä tehdään varpailla ja päkiällä nopean tahdin vuoksi.
Quickstepin edeltäjä oli two step. Quickstepin suunnitteli englantilainen Frank Ford charlestonin ja nopean foxtrotin pohjalta, monen yhtyeen soittaessa foxtrotia liian nopeasti, ja monilla tanssipareilla oli vaikeuksia pysyä tahdissa mukana. Tahti nopeutui vielä ajan mukana, ja mukaan tuli elementtejä muun muassa charlestonista, Euroopankin villinneestä telakkatyöläisneekereiden piiritanssista, mikä tanssi tavattiin vuonna 1923 Charlestonin kaupungissa Etelä-Carolinassa USA:ssa. Frank Ford jätti charlestonin rajut potkut pois ja muutti sen soolosuoritukset paritanssiksi. Tästä yhdistelmästä syntyi quickstep.
Quickstep muotoutui vähitellen tanssiksi, jossa liikutaan paljon. Kuviot sisältävät hyppyjä, juoksuja, nopeita askelia ja pyörimistä. 1900-luvun lopulle tultaessa edistyneiden tanssijoiden quickstep-kuviot nopeutuivat entisestään. Alkuaikojen kuvioiden sisältäessä vain nopeita ja hitaita askelia (esimerkiksi ajoitus nopea-nopea-hidas) nopeammat, musiikin iskujen väliin astututtavat ajoitukset (esimerkiksi nopea-ja-nopea-ja-nopea-nopea-hidas [sisältäen siis seitsemän askelta]), ovat nykyään quickstepille hyvin luonteenomaisia. Quickstep sai samalla ajanjaksolla vaikutteita myös charlestonista, mikä näkyy vielä nykyäänkin charlestonmaisina hyppyinä.
Hypyt ovat saaneet hieman voimaa vuosien varrella ja nykyään quickstepille ovatkin ominaisia erilaiset vauhdikkaat hyppysarjat lattian poikki. Näitä hyppysarjoja pääsevät tosin tanssimaan vasta C-taitoluokkaan tai sitä ylemmäs ehtineet parit. Hyvä quickstep-tanssija näyttää hyvin kepeältä jaloistaan ja musiikin luonteen mukaisesti liike on hyvin nopeaa. Tanssikilpailuissa soitettuna quickstep-musiikin tulee olla tempoltaan 50–52 tahtia minuutissa.
♫♪♫ ♬
Nykyiseen muotoon tanssi vakioitiin 1927 ja vaikka ns. seurustelufoxi ja Quickstep hieman muistuttavat toisiaan, yhtymäkohdat nykyiseen Foxtrotiin ovat jo melko etäiset muun muassa miehen astuessa tyypillisissä kuvioissa jalat yhteen. Monet kuviot ja tanssitekniikka ovatkin nykyään hyvin lähellä valssia, joka tanssitaan 3/4 rytmiin.
1800-luvulla quickstep-nimeä käytettiin myös eräästä marssinomaisesta tanssista, jolla ei ole mitään yhteyttä nykyiseen quickstep-tanssiin.
