Tanssista terveyttä

Terveysvaikutuksia seuratanssista
Seuratanssi on kokonaisvaltaista liikuntaa.
Sosiaalisissa tilanteissa ei juurikaan löydy vastaavanlaisia vuorovaikutustilanteita, joissa on hyväksyttävää lähestyä vastakkaista sukupuolta vartalokontaktissa. Ihminen kaipaa toisen läheisyyttä. Kosketuksella on terapeuttinen vaikutus. Tanssipartnerin kanssa ollaan ajoittain myös katsekontaktissa. Katse vaikuttaa ilmeisiin. Lähes poikkeuksetta ilmeet pyrkivät synnyttämään positiivisia reaktioita. Osoitamme viihtyvämme toisen seurassa, mahdollisesta vierastamisesta huolimatta.

Tanssi-iltaan liittyvät tuntemukset vaikuttavat positiivisesti mieliaalamme sitä seuraavina päivinäkin. Ei siis ole ihme jos tanssiminen on mukaansa tempaavaa. Tämä johtuu seuratanssin sosiaalisuudesta, viihteellisyydestä ja liikunnallisuudesta. Seuratanssi on kokonaisvaltainen harrastus. Seuratanssi on sosiaalinen tilanne.


   

Seuratanssi kehittää vuorovaikutustaitojamme.
Vuorovaikutustilanteet ovat kapeutuneet merkittävästi kaupunkistumisen myötä. Ihmiset ovat aiempaa yksinäisempiä. Ennen maaseudulla samaan perheeseen saattoi kuulua 3-4 sukupolvea. Perhekoko on tasaisessa laskussa, väestön kasvusta huolimatta, mikä johtaa että ihmiset ovat aiempaa vähemmän keskinäisessä vuoro-
vaikutuksessa. Seuratansseissa voimme tehdä vaivattomasti tuttavuutta vieraiden ihmisten kanssa, joista myöhemmin voi kehittyä tuttavia, ystäviä, jopa elinkaaren pituinen elämänkumppani.

Erityisesti suomalaiset miehet ovat tunnettuja heikosta itseluottamuksesta ja humala-
hakuisuudestaan. Tanssilavoilla humaltuneita ei juurikaan näe. Seuratanssin on todettu kohentavan myös itseluottamusta, vastakkaisen sukupuolen arvostusta ja sosiaalista asemaa.

Seuratansseihin liittyy myös hyvän käytöksen etikettejä. Lapset ja nuoret omaksuvat kohteliaisuuden ja hyvän käytöksen erityisen hyvin.

Etiketteihin kuuluu tanssiparin kohtelias pyytäminen tanssilattialle. Saattaminen ja palaaminen tapahtuvat käsi kädessä. Tanssin jälkeen paria kiitetään kohteliaasti tanssiin osallistumisesta. Kohteliaisuus siis osaltaan täydentää tanssin aikana syntynyttä hyvää oloa.

Hyvän olon välittyminen ei ole itsestäänselvyys. Sitä ei juurikaan kohtaa jonotustilanteissa, kulkuväylien oviaukoissa, joukkoliikennevälineissä, kaduilla tai kaupoissa, harvoin satunnaisissa vuorovaikutustilanteis-sakaan. Hyvä olo on osa terveyttä.


   
Seuratanssimusiikki luo positiivista tunnelmaa.
Nykyinen elämänmeno vaatii meiltä suorituskeskeisyyttä aiempaa enemmän. Jatkuva suorituspaine ei ole hyväksi terveydelle ja hyvinvoinnille. Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus. Fysiikan pettäessä myös psyyke joutuu entistä lujemmalle, ja päinvastoin. Tunteilla ja tuntemuksilla on taipumusta patoutumiseen, ja useimmiten ne ilmenevät stressinä, ärtymyksenä, jopa kiukkuna.

Musiikilla on kyky vähentää stressiä, jolloin se useimmiten koetaan myös rentouttavana. Tanssiminen musiikin tahdissa on miellyttävää. Sen on todettu edistävän henkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä rentouttamalla paineita. Seuratanssi on yksi harvoista liikuntamuodoista, joissa yhdistyy sosiaalisen tilanteen lisäksi liikunnallisuus ja musiikin psyykettä rentouttava vaikutus.

Rytmi on olennainen osa musiikkia. Rytmi ilmentää järjestystä. Rytminen liikkuminen koetaan kehossa vapauttavaksi. Seuratanssimusiikki pohjautuu poikkeuksetta säännönmukaiseen rytmiin. Liikkuessamme musiikin tahtiin ilmennämme kehomme avulla itseämme ja tuntemuksiamme. Kehollinen viestintä edustaa runsaat 2/3 osaa vuorovaikutuksen kokonaisviestinnästä.


   
Seuratanssi edistää fyysistä terveyttä.
Viimeaikaisten tutkimustietojen valossa varastoimme energiaa keskimäärin 100 kcal päivässä. Tämän lisäenergian polttamiseksi tarvitsisimme päivittäin yli puoli tuntia reipasta kävelyä (4 km/h). Saman energiakulutuksen voi saavuttaa myös seuratanssin hitailla tanssilajeilla. Seuratanssin energiakulutus vaihtelee tanssilajista riippuen 186 - 211 - 317 - 342 - 387 kcal tunnissa, jopa yli 400 kcal. Seuratanssi soveltuu siis hyvin myös painonhallintaan.

Tanssi-illassa soitetaan musiikkia keskimäärin 4-5 tuntia. Aktiiviselle tanssinharrastajalle riittää useimmiten yhteenlaskettuna kahden tunnin yhtäjaksoinen tanssiminen, jolloin energiankulutus ylittää 500 kcal. Kahdesti viikkossa suoritettuna tämä tarkoittaa 1000 kcal, päivää kohden johdettuna 142 kcal. Painonhallintaan suhteutettuna 4 tunnin tanssiminen viikossa merkitsee energiavaraston vähenemistä 42 kcal päivävauhtia. Paino putoaisi siis noin kilon puolessa vuodessa. Lyhyellä aikavälillä painoa ei pääsisi kertymään.

Painonhallinta ei ole kuitenkaan ainoa kehomme terveysvaikutuksista. Seuratanssilla (eritoten jenkalla ja muilla hyppytanssilajeilla) on todettu myös osteoporoosia (luukato) ehkäisevä vaikutus. Osteoporoosi on erityisesti ikääntyvien naisten ongelma, ja pahimmillaan voi vaikeuttaa olennaisesti liikuntakykyä. Tanssin on todettu parantavan myös hengityselinten toimintaa, sydän- ja verenkiertotoimintaa, ehkäisevän diabetesta (sokeritautia). alentavan verenpainetta sekä sepel-valtimotaudin ja paksusuolensyövän sairastumisriskiä.

Tanssiminen vaikuttaa parantavasti myös niveliin, kehittää notkeutta, koordinaatiota, reaktiokykyä ja joustavuutta. Sillä on sitä kautta vammojen syntyä ehkäisevä vaikutus. Tanssi edistää myös hyvää ryhtiä ja asentoa. Useimmat harjoituskeskeiset liikuntamuodot jäävät suorittamatta niiden ikävystyttävyyden takia. Seuratanssi on viihteellistä liikuntaa, erinomainen vaihtoehto suorituskeskeiselle harjoittelulle.

Lähde: seuratanssi.com
   

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...