sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Stage Tango (La Cumparsita)


Lieronoloinen mieheksi, mutta tanssia se/he osaa. :)


perjantai 25. helmikuuta 2011

004. Tango (suom.)



Tangon historia on peräisin 1900 luvun alun Argentiinasta, josta oikeastaan kaikki tanssittavan tangon muodot ovat saaneet alkunsa. Tunnetuin alkuperäismuoto on nimeltään Argentiinalainen Tango, siitä myöhemmin kehitettiin rytmipainotteinen Kansainvälinen Tango ja josta ”vakioitiin” tanssiurheilusta tuttu Tango. Suomalaiset kehittivät näistä sitten omansa, melankolisen melodisen Suomalaisen Tangon.

Tangon tulo Suomeen on dokumentoitu tarkasti. Ensimmäisen kerran sitä esittivät julkisesti Toivo Niskanen ja Elsa Nyström 2.11.1913 kello 14 Apollo-teatterissa Helsingissä. Tangoa tanssittiin Suomessa aluksi samaan tapaan kuin muualla Euroopassa, mutta 1930-luvulla tanssin-opettaja Inkeri Kare lanseerasi idean tanssia tangoa foksin askelilla, ja tämä tapa vakiintui. Veikko Niemelän mukaan Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa tangoa on tanssittu näin.

Tangomusiikista kehittyi Suomessa omaperäinen versio, jota on osuvasti luonnehdittu yhdistelmäksi alkuperäistä tangoa, slaavilaista melankoliaa ja saksalaista marssimusiikkia.

Tango on ollut Suomen kansan rakkain tanssi pitkään. 40-60 ja vielä 70 -luvuilla kaikki hitaat kappaleet tanssittiin samalla askelluksella. Musiikkilajista riippumatta tango oli myös yleisnimitys kaikille “laahustusmusiikkitansseille”. Tangoa osasivat kaikki tanssia. Kun tanssi vielä oli melko hidasta, askeleet yksinkertaiset ja jumputtava rytmi oli epävarmallekin tanssijalle selkeä, tangosta tuli ihanteellinen tanssi aloittelijoille. 



Tango on tanssina hyvin monimuotoinen, suljettu tanssi. Suomalaisen Tangon askelrytmitys muistuttaa Foksia, mutta on liikeololtaan aivan erilainen, loivaliikkeinen ja sulava. Perusaskelten rytmitys on hidas-hidas-nopea-nopea. Tyypillistä tangolle ovat pysähdykset ja taivutukset, jopa vauhdikas eteneminen kuvioineen ja käännöksineen, kaunis pehmeä liikunta ja musiikin tulkinta.


Tänä päivänä tangoa opetetaan liikkumaan hyvin matalalla, ja pitkin, liukuvin askelin. Matalalla tanssimisella saadaan aikaan pitkiä näyttäviä askelia, mutta hinta on kova, jos koko ajan ollaan polvet koukussa, pahimmillaan polvien nivelet joutuvat kovalle rasitukselle ja reisilihakset väsyvät. Tangon (kuten muidenkin tanssien) pitäisi olla kevyttä, miellyttävää tanssia, sellaista tanssia, jota voi lavoilla tanssia väsymättä vaikka kuinka kauan. Tangoa tanssitaan myös usein ohimot (päät) vastakkain. Kesähelteillä tuo tyyli on hiukan hikistä  :)


Aina silloin tällöin näkyy myös taivutuksia, syvimmissä naisen hiukset jopa hipoo parkettia. Joskus tulee törmäyksiä, kun taivuttelijat eivät aina huomioi missä ja milloin he niitä suorittavat. Vastuu ei siis aina ole vain takanatulevalla, vaikka parketilla pätee sama sääntö kuin mäkilaskussakin, takaatuleva väistää.

Tango, muuttuessaan monimuotoisemmaksi, on menettänyt pääroolinsa tanssilavojen helppona sisäänheittotanssina. Nykyään moni mieltää tangon vaikeaksi tanssiksi.
Wikipedia ja google



Reed more in english: Finnish tango / wikipedia

Tanssikurssia saksalaisittain vuonna 1965:

Päivitetty joulukuussa 2013
 

maanantai 21. helmikuuta 2011

003. bugg



Suomessa swing tanssit ovat yleistyneet ja yksi niistä on Bugg Ruotsista, takuuvarma lavasuosikki. Bugg on ruotsalaisten 1980- luvulla kehittämä tanssi, jonka juuret löytyvät kaukaa 1920-luvulta. Swingmusiikin kehittyminen ja sen eri muodot synnyttivät lukuisia erilaisia tansseja, joita tanssittiin avoimessa tanssiotteessa (“Jenkkitanssit”). Ruotsalaiset ottivat tanssityyleistä omakseen swingmusiikin askelluksen, jossa jokaista tahdin perusiskua kohden otetaan yksi askel (1234). Musiikkina on sekä swingpohjaista musiikkia että erilaisia beat-rytmejä, joiden tempo on askellukseen soveltuva

Videolla näkyy, kuinka tositosi helpot nuo perusaskeleet ovat!  :)
Musiikki on tyypillistä buggmusiikkia.

Suomessa swing tanssit ovat yleistyneet ja yksi niistä on Bugg Ruotsista, takuuvarma lavasuosikki. Bugg on ruotsalaisten 1980- luvulla kehittämä tanssi, jonka juuret löytyvät kaukaa 1920-luvulta. Swingmusiikin kehittyminen ja sen eri muodot synnyttivät lukuisia erilaisia tansseja, joita tanssittiin avoimessa tanssiotteessa (“Jenkkitanssit”). Ruotsalaiset ottivat tanssityyleistä omakseen swingmusiikin askelluksen, jossa jokaista tahdin perusiskua kohden otetaan yksi askel (1234). Musiikkina on sekä swingpohjaista musiikkia että erilaisia beat-rytmejä, joiden tempo on askellukseen soveltuva


Buggista on tulossa pikkuhiljaa myös kansain-välinen tanssi. Kotimaassaan Ruotsissa tanssi on erittäin suosittu, jossa se kehittyy jatkuvasti ja eritoten 2000-luvulla on otettu lisää vaikutteita muista swing-tansseista .

Mutta sen suosio on kasvanut viime aikoina myös suomalaisilla tanssilavoilla, ehkä myös helpon perusaskelensa takia, jossa mies voi astella melkein miten tahansa.



Toinen buggin suosion syy on sen sopiminen monenlaiseen musiikkiin, mm. Ruotsin Abbasta Amerikan cantri musiikkiin, ja tietenkin meidän ikiomaan humppaan.  Vikingarna (mm: http://www.youtube.com/watch?v=_NW-5nciW9o) oli hyvä bändi Ruotsissa, ja meillä Charles Blogman soitti buggmusaa.


Buggia opetetaan ja tanssitaan monella eri tyylillä. Suomessa bugg on muuttumassa perinteisestä pyörivästä muodosta Ruotsissa tanssittavaan linja-buggiin. Bugg on liikkuva tanssi, jossa ei ole tanssisuuntia ja siihen kuuluvat sekä miehen että naisen monet pyörähdykset ja kädenalikuviot, jotka ovat samanlaisia kuin jivessä ja fuskussa. Tanssin salaisuus onkin viennissä ja seuraamisessa ja se voi olla sekä menevää ja iloista että tunteikasta ja aistillista..

Videolla nainen tanssii miehen ympäri ja samalla liikutaan eteenpäin.
Musiikki taitaa olla jotain ruotsalaista pelimannibuggmusaa.. :))).

perjantai 18. helmikuuta 2011

Riccardo & Yulia - Hello Baby



Heips
Perjantai ja Show Dancen aika.
Ne tanssii ken osaa, pätee tässä täysin. :).
Yulia on aivan mahdoton liikkeissään ja
Riccardo, kuin syntynyt tanssikengät jalassa.
Ilmiselvästi ilmassa on flirttiä ja sexuaalisuutta .... :)



.

maanantai 14. helmikuuta 2011

002. humppa


Videolla esiintyykin lähes kaikki humpan eri versiot.

Toinen lavojen kestosuosikki on humppa; jotkut pitää humppaa tylsänä tanssitapana, mutta ei se pidä lainkaan paikkaansa, sillä humpasta on monenlaisia variaatioita tänä päivänä... Hauskimmillaan humppa on ollut kävelyhumppana niin että olo on kuin porschen kyydissä kun pujotellaan parien lomitse.
Suurin "hitti" näinä päivinä on kuviohumppa, jota me tanssitaan myös buggina (tuoteselostus myöhemmin .. :). Perinteistä vaihtoaskelhyppy-pomppuhumppaa näkee enää harvemmin. Nuorison suosiossa on sambahumppa, jota tanssitaan monin vaihtoaskelin ja kuvoiden... Ja tanssikursseilla ne opitaan, ... ja parketilla.

 

Nimen ”humppa” keksi Antero Alpola 1950-luvulla radio-ohjelmaan Kankkulan kaivolla; Alpolan kerrotaan poimineen sanan Saksan Oktoberfestistä, jossa paikalliset kuvailivat orkesterin soittoa sanoilla “humpa-humpa-tättärää”. Tunnettu orkesteri siltä ajalta oli Teijo Joutsela ja Humppa-Veikot.

Tanssi oli kuitenkin olemassa jo paljon aikaisemmin eri nimillä, mm. ”jatsi”, “pisto” ja ”foksi”. Vaihtoaskelhumppa palautuu todennäköisesti two-stepiin ja kävelyhumppa one-stepiin. Edellinen saapui Suomeen vuonna 1910 ja jälkimmäinen 1913.

Suomalaiseksi humpan tekee nimenomaan sen soveltaminen paritanssiin, muualla eloisia humppasävelmiä tanssitaan erillään.

Nykyään kävelyhumppa ja vaihtoaskelhumppa ovat eriytyneet, mutta aikaisemmin on tanssittu myös niiden sekoitusta, joissa on otettu vuorotellen vaihtoaskelia ja kävelyaskelia. Kävelyhumppa oli sotien jälkeen vallitseva 1950-luvun loppuun asti, mutta sen jälkeen vaihtoaskelhumppa syrjäytti sen suuressa osassa maata pitkäksi aikaa. 1900-luvun lopulla kävelyhumppa alkoi uudelleen vallata alaa Etelä-Suomessa ja on noussut siellä vallitsevaksi tyyliksi. Nilkku on pohjoinen tyyli, Etelä- ja Keski-Suomessa se on ollut harvinaisempi.
Mukaeltu Google ja Wikipedia



Humpan eri tyylejä
  • Perinteisin tapa tanssia humppaa on ottaa hypähtäviä vaihtoaskeleita joka askeleella. Tätä tanssitapaa kutsutaan humpan lisäksi muillakin nimityksillä, kuten vaihtoaskelhumppa, hyppyhumppa, triplestep-humppa ja sambahumppa.
  • Kävelyhumppa  perustuu kävelyyn. Tässä humpan muodossa nainen usein liikkuu kasvot tanssisuuntaan miehen vierellä. Mies vaihdattaa naista puolelta toiselle ja vie "kainaloon" käsien ollessa "solmussa".
  • Kuviohumppassa tehdään etenevän kävelyaskelluksen aikana erilaisia tanssikuvioita  ja kädenalituksia. On kuin "kuvioitu" kävelyhumppa.
  • Humppafoksi eli ”Nilkku”, jossa tanssipari etenee foksin kaltaisilla perusaskelilla. Mies ikään kuin ”aristaa” vaihtoaskeleessa oikeaa jalkaansa, nainen vasentaan josta nimitys ”Nilkku”. Nilkkuhumppa rytmittyy erilailla suhteessa perinteiseen humppaan. Tässäkin tehdään kuvioita, pyörähdyksiä ja kädenalituksia ja tanssitaan usein rinnakkain kasvot menosuuntaan.
  • sambahumppa, joka on varsinkin nuorten tanssijoiden suosiossa. Uusissa tansseissa perinteisiin kuvioihin yhdistetään esimerkiksi lattaritansseista tuttuja piirteitä.
Nuo humppatyylit sekoittuu viimeistään sitten parketilla, luulen ettei puhdasta tyyliä tanssi juuri kukaan. Ainoa selvä ero eri tyyleillä on vaihtoaskelhumppa kontra muut humppatyylit.

Humppamusiikkikin on parhaimmillaan kaikkea muuta kuin tylsää. Musiikki on 2/4 tahtilajia ja selkeästi jaksotettua nopeudeltaan noin 56-64 tpm.

Tanssi ensin. Ajattele sitten. Se on luonnollinen järjestys.
Samuel Beckett

Päivitetty joulukuussa 2013

perjantai 11. helmikuuta 2011

WSSDF 2010 Cha-Cha-Cha. Franco Formica & Oxana Lebedew



Ulkona on niin kurja, luminen ja tosi aurinkoinen pikkupakkassää, että nyt ehdottomasti tarvitsen hieman piristystä :). Siispä show dancea, leikitellen, olkaamme hyvät.


tiistai 8. helmikuuta 2011

001. Valssi (suom.)




Tottakai valssista pitää aloittaa, sehän on lavojen ykköstanssi edelleenkin. Sen vaikutelma saa, kun orkesteri kajauttaa valssin ensitahdit. Parketti täyttyy nopeasti, myös niistä muuten-vain-istuvista pareistakin, vaikka valssi on tanssi, joka vaatisi paljon tilaa.

Nykyisin valssiin tanssitaan kädenalituskuvioitakin, ja on toisia ken tekee siitä mielenkiintoisemman esim. jättämällä yhden tahdin väliin.


Valssi on nykyisistä seuratansseista vanhin. Sen jälkiä voidaan seurata ainakin 1500-luvulle asti, joidenkin tutkijoiden mielestä jopa 1200-luvulle. Valssin ikä riippuu osittain siitä, mihin vedetään raja nykyisen valssin ja sen edeltäjien välille. 1700-luvulla tanssi joka tapauksessa levisi eurooppalaisen yläluokan keskuuteen suunnilleen nykyisessä muodossaan, ja porvaristo omaksui sen innolla heti Ranskan vallankumouksen jälkeen.

Paheksuntaa se aiheutti aikoinaan sen vuoksi, että se toi tanssiparit lähemmäksi toisiaan kuin silloin yleiset seuratanssit. 

Franz Lanner ja Johann Strauss antoivat sävellyksillään valtavan panoksen valssin suosiolle ja vaikuttivat myös sen luonteeseen nostamalla nopearytmisen version valssin standardimuodoksi.

Vanhin tunnettu tieto Suomesta on 14-vuotiaan Jacobina Charlotte Munsterhjelmin päiväkirjasta. Vuonna 1800 hän kertoo tanssineensa joitakin valsseja.


Valssi on nimitys tietynlaiselle 3/4-tahtiselle musiikille ja siihen tanssittavalle tanssille. Pääpaino on yleensä tahdin ensimmäisellä iskulla. Tyypillisimmillään valssissa pyöritään täysi käännös kahdella tahdilla eli kuudella askelella. Pyöriminen on normaali tanssitapa; suoraan eteneviä askeleita käytetään vain suunnan vaihtamiseen ja silloin kun tilan puute estää kääntymisen. Valssia tanssitaan suljetussa otteessa, ja miehen ja naisen askeleet ovat samanlaiset. Askelikko voidaan tanssia eteenpäin, taaksepäin tai pyörien myötä- tai vastapäivään.

Valssi on tanssi, joka kulkee kirjaimellisesti suvussa, sillä äidit opettavat sen pojilleen. Luonnollisesti se on myös olennainen osa suomalaista hääkulttuuria.
Lähde: mukaeltu Wikipediasta

Kaikille lavatanssijoille valssi on tietenkin tuttu, sillä valssilla tanssit aina alkavat ja valssi on se illan viimeinen tanssi. (Ja illan aikana yks kaks valssia näiden välissä.)

Opettele valssia:
Elixir - valssia oppimaan -setti - Susa Matson opettaa

Kertomuksen kirjoittaminen tanssista on kirjallisuutta, 
mutta se ei ole tanssia.
Martha Graham
Päivitetty joulukuussa 2013

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Niitä oli 40 !



Videolla Rumbaa jäällä – voiko olla kauniimpaa.


Heips! 
Osa varmaan muistaakin että kirjoittelin siellä jossain jota ei enää ole, tansseista ja esittelin joukon eri lajeja. Moni kyseli aikanaan, kuinka monta niitä oli, mutten minä niitä silloin ehtinyt laskemaan, kun ajattelin, että vielä tämä ja tuo... aikaahan piti olla runsaasti, mutta se hävisi ja loppui, se aika.

Ehdin esitellä 40 tanssia. Aikasmoinen määrä eri tanssilajeja eikä siinä todellakaan ollut kaikkia; maailmalta löytyy vielä useampi kuten myös muunnelmia ja muunnelmien muunnelmia ja... ja... Pakkauskin esitteli muutaman kummallisen ja viehkeän tanssin. :). Ken ne kaikki tietää ja taitaa...

Onneksi mä ehdin tallentaa ne kaikki tanssijutut, niistä on taatusti apua muistinvirkistämisessä, kun mä niitä tänne tuon (no, mä tietenkin tallensin vaan mun omat tanssitarinat...).
.........
Sain aikaseksi "mammutti"muistelon askeleistani tanssiharrastuksen parissa. Harrastus jatkuu edelleen, mutta vapaamuotoisena, tanssilavoilla ja satunnaisesti jollain kursseilla, aina inspiksen ja ajan mukaan.

Tuo kilpatanssi oli/on kurinalaista, toisin kuin lava- ja muu vapaatanssi, mutta aina sinne "löysääkin" mahtuu. Tuosta ajasta oli se hyöty, että nykyisin "kaikki sujuu" eikä toisaalta mikään tanssi ei ole liian vaikea etteikö uuttakin voisi oppia, jos vain halua löytyy. Seuraavaksi ajattelinkin opetella steppiä :) Ehkä.

Mä tiputtelen tänne silloin tällöin erilaisia tansseja, ja ihan aluksi mä esittelen niitä perinteisiä lavoillatanssittaviaperustansseja. Eikä ne ole yhtään sen hankalampia kuin tuon pitkän sanan tavaaminenkaan :). Huomaa, ettei tanssin tarvi olla aina sitä samaa iänikuista "jalan toisensa eteen" -laahustelua, "korva suussa" -hiippailemista tai "ryppyotsaista" eteenpäinnytkyttelyä. Tanssi on ja sen pitääkin olla hauskaa irroittelua, ilman minkäänlaita pakonomaisuutta. Mutta jos kaikesta huolimatta innostuisit lähtemään tanssiin, niin enempi siitä kuitenkin saa irti, kun perusasiat taitaa. ...  Tanssikouluja ja -kursseja on jo pilvin pimein lähes joka paikkakunnalla, ja jollei ihan oven edessä, niin lähellä kuitenkin (jollet sitten asu jossain hitsinnevadanperätakahötkylässä). Eikä kukaan ole koskaan liian iäinen aloittaakseen tanssinharrastusta.

“....sanoisin tanssiharrastuksen aloittamista harkitsevalle, että kaikki uusi ja outo on aluksi pelottavaa ja tuntuu vaikealta. Tanssissakin se pitää paikkansa. Se on kuin uiminen ja polkupyörällä ajo. Et voi oppia jos et ala uimaan tai pyöräilemään, tanssisikin löydät tanssimalla kilometrin toisensa jälkeen. Jatkossa kilometrit helpottuvat ja voit nauttia enemmän matkastasi. Haasteet kasvattavat. Vuorenhuiput lähenevät.” ...... 
Lainaus www.work-studiosfin.fi

Tottakai näitä juttuja voi vaan lukeakin, ilman mitään suorituspaineita.. :)
Nauttikaa, niin minäkin aion..  ♯    ♭

.... JK.  Mä keksin tuoda tän blogin samakasaluetteloon. Eihän tätä muuten juuri kukaan löydä.. :)

orvokki

.

tiistai 1. helmikuuta 2011

seitsemäs askel A



Videona pasodoble.  Ei ainakaan vauhtia puutu.
---------

Keväällä 2002 saimme B-luokkanousun, mutta kun sitä luokkaa ei virallisesti vielä tuona vuonna ollut, eikä siinä järjestetty kisojakaan, hyppäsimme suoraan A-luokkaan kisaamaan (usein kisat olivat C–A yhdistelmiä). Saimme kuitenkin alkuvuodesta 2003 viralliset paperit A-luokkalaisiksi. Jipii ! :) . Olimme saavuttaneet sen minkä olimme itsellemme luvanneet – nousun A-luokkaan. Nauroinkin kaverilleni, että sitten aikanaan hänen hautakiveen kaiverretaan kaiken muun lisäksi iso A- kirjain.

Olimme  nämä viimiset vuodet Terpsikhoren ainoa kilpaileva pari, taidettiinpa olla ainoa aktiivinen pari. Niin se Hesan vanhin tanssiseura kutistui.  

Ja taas uudet kuviot, kun oli mahdollisuus  lukemattomiin uusiin vapaisiin kuvioihin ja kuviosarjoihin. Meillä oli ihana valmentaja, ja hän muokkasi koreogafin taas uusiksi neljään tanssiin, wiennervalssiin lisättiin vain taitoa :) 

Oli mageeta kun treeneissä koko koreografia meni itseämme tyydyttävästi läpi – ja vieläpä "tiplaamatta". Mutta arvaa vaan, onnistuiko ne sit aina kisoissa!! Varmana on tullut koko aikana useampi tuhatkilometriä tanssittua tuolla Yrjönkadulla ja Kaapelitehtaalla. Yksäreitä oli nää viime vuodet kait kerran viikossa ja treenejä oli sitäkin useammin, joskus jopa 5 kertaa viikossa. Usein ajettiin Kaapelitehtaan yksäreiden jälkeen Yrjönkadulle treenaamaan, tai jos treenit oli lauantai- /sunnuntai-iltapäivällä, niin illalla tottakai vielä lavatansseihin. "Elämä oli yhtä tanssia vaan.. ♪ ". Ja vain sen takia kun tämä harrastus oli niin kivaa.

Mun lempitanssi oli hidas valssi, tango ja qvickari, välillä slowari, mutta aina silloin tällöin järjetys vaihteli, fiiliksen mukaan. Itseasiassa niin, että ainoa tanssi mikä ei koskaan noussut lemppariksi taisi olla wienervalssi, tiedä sitten miksei. :)

Osallistuimme kevättalvella 2004 SM-kisoihin Kurikassa. Oli ensi kerta kun seniori2 (siihen aikaan S2 oli yli 50 v) otettiin SM-kisojen ohjelmistoon, ja oli porukalla yhteisesti päätetty, että sinne mennään, kävi miten kävi... ettei seniori2:sta karsittais pois seuraavista SM-kisoista vähäisen osanottomäärän takia. Ja olihan meitä monta, 22 seniori2-paria oli ilmoittautunut. Oli upea fiilis olla suurkilpailussa mukana. Ei me (tietenkään) pärjätty, oltiin ruksien mukaan tarkkaan laskien (:D) niitä ensimmäisiä, jotka tippuivat karsinnasta semifinaaliin (po. 12 paria). Ei se semi vaan se osanotto !  :)

A:ssa tanssittiin sitten lopettamiseen asti eli vuoden 2005 loppuun. Se oli kaihoisa päätös, mutta joskushan sekin oli tehtävä. Kaikenkaikkiaan tämä aika kilpatanssin parissa oli antoisaa ja kivaa ja ennenkaikkea itsensä voittamista. Ystäviä tuli ympäri Suomen. Paitsi polvien operointia E-D luokan aikana, kunto pysyi hyvänä samoin ryhti. Tosin tervettä päivää ei useinkaan nähnyt, aina kolotti ja kramppas, mutta se oli hyvää kipua, kun sen tiesi mistä se johtuu. En vaihtaisi tätä aikaa pois. Mutta se oli silloin, nyt on muistot ja  ne muutamat pokaalit jäljellä.

2007 tanssin vielä vajaa vuoden verran D-luokassa toisen kaverin kanssa, muutamia kisoja käytiin, mutta loukkasin polveni ja jouduin pitämään siks pitkän tauon, jotta oli parempi lopettaa koko kilpatanssi, ja keskittyä jatkossa vaan lavatansseihin.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...