On taas se aika vuodesta, kun lavat avataan. Ainakin Riutta ja Mäntsälä on jo auki.
Keräsin tähän muistin virkistämiseksi, uusille tanssinharrastajille ja siksi aikoville, lavoilla yleisesti tanssittavat tanssit. Tai - tässä puolet ja seuraavassa loput. Tanssin nimestä pääsee linkkinä ao. tanssin sivulleni.
Tungostahan noilla lavoilla on, niinpä yleisin tanssi on foxi, jolla enemmistö tanssii kaikki tanssit. Mutta väliäkös sillä, pääasia, että tanssii.
In Finland people dance a lot, and in summer there are several dancing places all over the country. In this and the next blog there are the most frequent dances, which are popular in Finland.
“Tango canyengue” on hyvin vanha tangon tyyli vuodesta 1900 aina 1940-luvulle. Alussa nimitystä käytettiin tarkoittamaan alemman luokan tangoa tai “katu”tangoa. Sanotaan, että tuon aikakauden pitkä tiukka leninki rajoitti liikkeiden seuraamista. Niinpä tyyliin kuului lyhyet askeleet. Tanssijat askeltavat polvet hieman koukussa, ote on suljettu ja tanssitaan tiiviisti sylikkäin, käytettiin joitakin ainutlaatuisia asentoja ja jalkatyöelementtejä. Tyyli yleensä tanssitaan 2 / 4 tahtilajiin. Nykyään Canyengue-nimeen kuuluu erityisesti tangon ominainen leikillisyys, musikaalisuus, taivutetut polvet ja poski-poskessa seuraaminen.
Wikipedia, google, verytango.com/canyengue
♪ ♫ ♬ ♪
♪ ♫♬ ♪
Canyengue (sometimes called Orillero) was originally used around the early 1900s to denote a lower class or ‘street’ tango. Nowadays, Canyengue is used for a particular style of tango characterised by playfulness, musicality, bent knees and a lead-right-cheek to follower-left-cheek contact.
Heips!
Nyt näitä erilaisia tansseja on täällä tasan 40 kpl, sama määrä mikä oli eekoossa aikanaan, paitsi ettei ne ole kaikki samoja tansseja :).
Sen "kunniaksi" laitan kilpatanssista kaikki vakio-lajit (ballroom dances) samaan blogiin. Videon alla on videolla tanssitut tanssit tanssijärjestyksessä. Ja minut tuntien, en osannut päättää kumman laitan tänne, Victorin vai Lucasin, niin laitoin molemmilta koosteita !
Seuratkaa Katushan päätä - huippu :) Verrattuna muihin tansseihin, tangossa on terävät ja ärhäkät liikkeet ja mm. naisen pään liikkeet iskuun osuvina (ja kuvioon kuuluvina). Kyllä niska melkein nyrjähti kun tuota opettelin aikoinaan, vaan tuohon taitoon en ikinä yltänyt. Vauhtia saadaan, kun tahdit pilkotaan useaan pieneen nopeaan askeleeseen.
♪ ♫
Kilpatango on ihanaa tanssia - mutta se kuuluu treenisaleihin ja kilpa-areenalle. Ei lavoille. Jotkut tosin tätä koittavat lavoillakin tanssia, eritoten he, jotka vasta opettelevat kilpatansseja. Mutta eihän lavalla ole tilaa, ja vähän pitkään heitä kyllä katsovatkin toiset tanssijat (jotka saavat iskuja "suorana törröttävästä" kyynärpäästä :). Mutta kilpatangoa voi soveltaa lavatanssiin, kunhan muistaa, kumpaa lajia sekoituksessa on enempi :)
♪ ♫♪ ♫ ♬
Tangosta on kaksi pääversiota: alkuperäinen argentiinalainen tango ja siitä kehittynyt kansainvälinen tango. Ne eroavat toisistaan niin paljon, että niitä on pidettävä täysin eri tansseina. Suomessa niitä on tanssittu suhteellisen vähän.
Tangomusiikin aiheena on lähes aina rakkaus tavalla tai toisella, ja tanssi ilmentää dramatiikkaa ja intohimoa. Nimi onkin latinaa ja tarkoittaa kosketan.
sama, eri puolelta kuvattu, ja tässä on myös hauska aloitus
Tango kulkeutui Eurooppaan 1910-luvulla. Sen erilaisuus herätti kiinnostusta, ja se levisi nopeasti. Osa tanssinopettajista ei kuitenkaan joko ymmärtänyt tanssin ominaisluonnetta tai ei halunnut säilyttää sitä. Seuraavien vuosikymmenien aikana tango sekoittui vallitsevien tanssilajien kuten one stepin kanssa. Tuloksena oli tanssi, josta oli lähes kokonaan kadonnut tangon alkuperäinen olemus. Sen ulkoisissa maneereissa voi nähdä hiukan argentiinalaisen tangon jäljittelyä, mutta liikekieleltään se on selvästi eurooppalainen, oikeastaan lähempänä esimerkiksi foxtrotia kuin alkuperäistä tangoa. Argentiinalaisen tangon oppikirjojen vakioaloitus onkin "Unohda kaikki mitä olet oppinut kansainvälisestä tangosta."
Nykyään eurooppalainen tango tunnetaan parhaiten yhtenä kymmenestä vakioidusta kansainvälisestä kilpatanssista. Se on mukana myös ICBD:n (International Council of Ballroom Dancing) vuonna 1962 määrittelemässä kansainvälisessä tanssiohjelmassa, jonka oli määrä yhdenmukaistaa tanssinopetus ympäri maailman.
♪ ♫ ♬
♪ ♫ ♬
Saksalainen tango
Saksassa ja Keski-Euroopassa tangon tempo on nopeahko, tyyli suhteellisen reipas ja poljento marssimainen. Haikeutta on havaittavissa. Monet katsovat saksalaistyyppisen tangon poikkeavan suomalaista tangoa enemmän argentiinalaisesta tyylistä.
Argentiinalaisessa tangossa on useita tyylisuuntia. Erot tyylien välillä ovat liukuvia, ja tanssijat itse saattavat käyttää tyylistään eri nimeä kuin sivustakatsojat. Tyylisuunnat ovat yhteydessä sosiaaliseen ympäristöön, jossa tanssia harrastetaan.
♬♪♬♬♪ ♫
Tango de salon liitetään tanssisalonkeihin, joissa tavoitellaan arvokkuutta paitsi tanssissa myös pukeutumisessa. Tango milonguero on sosiaalisesti vapaamuotoisempi tyyli, jota nimitetään myös kahvilatangoksi. Orillero on peräisin köyhiltä alueilta ja ilmeeltään vähemmän muodollista ja iloisempaa kuin edelliset. Canyengue on rekonstruktio tangosta sellaisena kuin sitä oletetaan tanssitun 1920- ja 1930-luvuilla. Tango nuevo pyrkii tietoisesti parantelemaan kansanomaista tanssitapaa analysoimalla tanssin rakennetta ja lisäämällä kuvioita, joita kukaan ei ole aikaisemmin älynnyt käyttää. Fantasia on näytöksiä varten kehitetty show-tango, jossa liikkeet tehdään usein ylikorostuneina ja jossa tangoon yhdistetään seuratanssille vieraita aineksia mm. baletista.
Lähteet Wikipedia,Tanssi.net ja Google.
Pavin tangokisat.
Tanssin kotiseudulla naiset näyttäisivät pitävän erittäin alhaalla kaverista kiinni. Meille aikanaan opetettiin, että käsi olisi ylhäällä liki miehen niskassa,
ja niinhän se näyttäisi olevan edelleenkin Pavin videossa..
Mutta nämä taitaa olla niitä keskenään pieniä eroavaisuuksia, joita argentiinalaisessa tangossa on paljon.
♬♪♬♬♪ ♫
Löysin yllättäen niin selviä ja kivoja ns. opetusvideoita, että oli pakko laittaa linkkejä niihin, ei nyt sentäs kaikkiin... :) Ne lessonit, eli oppitunnit, niin ei ne ole sellaisia varsinaisia opettavaisia, vaan niissä tanssitaan. Muutamassa puhuvat ensin, mutta kun antaa puhua, niin lopettavat..
Tangon historia on peräisin 1900 luvun alun Argentiinasta, josta
oikeastaan kaikki tanssittavan tangon muodot ovat saaneet alkunsa.
Tunnetuin alkuperäismuoto on nimeltään Argentiinalainen Tango, siitä
myöhemmin kehitettiin rytmipainotteinen Kansainvälinen Tango ja josta
”vakioitiin” tanssiurheilusta tuttu Tango. Suomalaiset kehittivät näistä
sitten omansa, melankolisen melodisen Suomalaisen Tangon.
Tangon tulo Suomeen on dokumentoitu tarkasti. Ensimmäisen kerran sitä
esittivät julkisesti Toivo Niskanen ja Elsa Nyström 2.11.1913 kello 14
Apollo-teatterissa Helsingissä. Tangoa tanssittiin Suomessa aluksi
samaan tapaan kuin muualla Euroopassa, mutta 1930-luvulla
tanssin-opettaja Inkeri Kare lanseerasi idean tanssia tangoa foksin
askelilla, ja tämä tapa vakiintui. Veikko Niemelän mukaan Suomi on ainoa
maa maailmassa, jossa tangoa on tanssittu näin.
Tangomusiikista kehittyi Suomessa omaperäinen versio, jota on osuvasti luonnehdittu yhdistelmäksi alkuperäistä tangoa, slaavilaista melankoliaa ja saksalaista marssimusiikkia.
Tango on ollut Suomen kansan rakkain tanssi pitkään. 40-60 ja vielä 70 -luvuilla kaikki hitaat kappaleet tanssittiin samalla askelluksella. Musiikkilajista riippumatta tango oli myös yleisnimitys kaikille “laahustusmusiikkitansseille”. Tangoa osasivat kaikki tanssia. Kun tanssi vielä oli melko hidasta, askeleet yksinkertaiset ja jumputtava rytmi oli epävarmallekin tanssijalle selkeä, tangosta tuli ihanteellinen tanssi aloittelijoille.
Tango on tanssina hyvin monimuotoinen, suljettu tanssi. Suomalaisen Tangon askelrytmitys muistuttaa Foksia, mutta on liikeololtaan aivan erilainen, loivaliikkeinen ja sulava. Perusaskelten rytmitys on hidas-hidas-nopea-nopea. Tyypillistä tangolle ovat pysähdykset ja taivutukset, jopa vauhdikas eteneminen kuvioineen ja käännöksineen, kaunis pehmeä liikunta ja musiikin tulkinta.
Tänä päivänä tangoa opetetaan liikkumaan hyvin matalalla, ja pitkin, liukuvin askelin. Matalalla tanssimisella saadaan aikaan pitkiä näyttäviä askelia, mutta hinta on kova, jos koko ajan ollaan polvet koukussa, pahimmillaan polvien nivelet joutuvat kovalle rasitukselle ja reisilihakset väsyvät. Tangon (kuten muidenkin tanssien) pitäisi olla kevyttä, miellyttävää tanssia, sellaista tanssia, jota voi lavoilla tanssia väsymättä vaikka kuinka kauan. Tangoa tanssitaan myös usein ohimot (päät) vastakkain. Kesähelteillä tuo tyyli on hiukan hikistä :)
Aina silloin tällöin näkyy myös taivutuksia, syvimmissä naisen hiukset jopa hipoo parkettia. Joskus tulee törmäyksiä, kun taivuttelijat eivät aina huomioi missä ja milloin he niitä suorittavat. Vastuu ei siis aina ole vain takanatulevalla, vaikka parketilla pätee sama sääntö kuin mäkilaskussakin, takaatuleva väistää.
Tango, muuttuessaan monimuotoisemmaksi, on menettänyt pääroolinsa tanssilavojen helppona sisäänheittotanssina. Nykyään moni mieltää tangon vaikeaksi tanssiksi.
