Jenkka on tanssisalia vastapäivään kiertävä helppo ja hauska
seuratanssi. Yksinkertaisimmillaan jenkalle on tyypillistä musiikin
mukaan tapahtuvat vuorottelut.
Jenkan kantamuoto on sottiisi, joka saapui meille tiettävästi 1800-luvun lopulla. Sottiisin nimi, alkukielellä schottische, viittaa Skotlantiin, mutta tanssi ei ole kotoisin sieltä vaan Saksasta. Tanssin saksalaiseen alkuperään viittaavat myös jenkan rinnakkaisnimet saksanpolkka ja tyyskä.
Suomalainen sottiisi muuttui hyppyjenkaksi vuoden 1900-paikkeilla, ja nimi vaihtui samoihin aikoihin. Sanan "jenkka" alkuperää ei tiedetä. Jenkan kaltaisia tansseja on tanssittu eri puolilla maailmaa ja myöhemmin siihen on syntynyt paikallisia muunnelmia.
Jenkan kantamuoto on sottiisi, joka saapui meille tiettävästi 1800-luvun lopulla. Sottiisin nimi, alkukielellä schottische, viittaa Skotlantiin, mutta tanssi ei ole kotoisin sieltä vaan Saksasta. Tanssin saksalaiseen alkuperään viittaavat myös jenkan rinnakkaisnimet saksanpolkka ja tyyskä.
Suomalainen sottiisi muuttui hyppyjenkaksi vuoden 1900-paikkeilla, ja nimi vaihtui samoihin aikoihin. Sanan "jenkka" alkuperää ei tiedetä. Jenkan kaltaisia tansseja on tanssittu eri puolilla maailmaa ja myöhemmin siihen on syntynyt paikallisia muunnelmia.
Jenkasta on lukuisia muunnelmia, joista osa on tyypillisiä tietylle maanosalle ja osaa tanssitaan kaikkialla. Jenkkaa voidaan tanssia perinteisessä muodossaan parintanssina tai ryhmätanssina, jossa on koreografia.
Jenkka eli saksanpolkka tai tyyskä on tasajakoinen paritanssi. Jenkka on teräväiskuista, musiikki kertoo että kysymysessä
on hyppytanssi eikä lattian pintaa seuraava liitelevä tanssi. Jenkkaa pidetään tyypillisenä suomalaiseen maatalouskulttuuriin kuuluvana tanssina polkan ohella; jenkka on vauhdikas, polkkaa helpompi tanssi. Letkajenkan kaikki tuntevat, mutta perinteisesti jenkassa hypitään ja pyöritään, ja onpa laivoilla nähty joskus tehtävän villejäkin kuvioita jenkan hurmiossa.
Monet kaihtavat jenkkaa sen rasittavuuden vuoksi, mutta tänä päivänä on myös kevyempiä variaatioita, ja jenkkaa voidaan lisäksi tanssia modernimpana versiona niin, että paritanssissa on vaikutteita swingtansseista, joissa tanssitaan myös yhden käden otteissa kuvioita, mm käden alitukset ym..
Tanssi.net ja wikipedia
Talontytön jenkka, Tauno Palo ja Masan Harmonikkaorkesteri (Dallapé) v.1939
Alla on muutama askelkuvion opetus ja tosi lyhyt videopätkä.
Nämä sekä muuta askellusta löydät Tanssi.net -sivulta
.
Päivitetty tammikuussa 2014
5 kommenttia:
Hurraa ja ylistys!
Orvokki, sinun sivusi siis blogisi ovat ihanan upeita visuaalisia elämysten tuottajia. Myös korville omat väritykset !
Komppaan sisar peequuta! Voi kun oppisin kuvien lataamisen. Hih.. minulla on tosin vain sukkakuvia .. hih..
Oikein hyvää jenkan opastusta.
Taas kerran samaa mieltä, aamen!
Valssin jälkeen tämä on vähän rahvaanomaista, mutta ah niin hilpeää, saanko varastaa jonkun kuvan:) Ja minkä, kerro?
Miten olisi orvokki, uurastetaanko kirja tästä, sinä hypit ja minä kuvaan:)
Lähetä kommentti